maanantai 27. heinäkuuta 2020

Kansallismuseossa Janakkalan miekat, kolmipäinen kotka ja mieskuoro Huutajat 31.01.2016? Kansallismuseo täyttää 100 vuotta!

Kansallismuseossa Janakkalan miekat, kolmipäinen kotka ja mieskuoro Huutajat 31.01.2016. Kansallismuseo täyttää 100 vuotta!  © Satu Ylavaara Photography 2016:

Janakkalan miekka, viikinkiaikainen (800-1050 jaa.)
takana  ristiretkiaikainen (1050-1150 jaa.)

Museossa on aina kaksijakoinen olo, mitä saa kaivaa, kuvata, jakaa, tutkia, määritellä. Museokuvaus on eräs sotakuvauksen laji, on valtava tungos, pällistelijät edessä, salamaa ei teitenkään saa koskaan käyttää jokainen tietää sen, jalustaa ei saa käyttää, on hyvin hämärä valaistus, kaikki on vitriinin takana, klasi heijastaa...

Jomalan Jettbölen kivikautinen luuranko on Ahvenanmaalta, ihmissyönnin uhri?

1200 vuotta vanha koru: kolmipäinen kotka
pysyvässä frescossa upea Louhi, itsenäisyyden symboli, feminismi
Poltettu kylä, lainassa oleva maalaus

tuttu, vanha kaveri 





Oopperalaulaja Jussi Merikanto
ja mieskuuro Huutajat

ja breesneviläisemmät ja pikkuvirkamiesmäisimmät mustavalkoiset kuvat



ovara
 © Satu Ylavaara Photography 2016


Kansiksen sivulta:

Kansallismuseo kutsuu yleisön juhlistamaan satavuotista historiaansa 31.1.2016


Museoon on tapahtumapäivänä vapaa pääsy! 

 Luvassa mm.

Mieskuoro Huutajien onnitteluhuuto klo 11

Oopperalaulaja Jussi Merikanto esiintyy klo 12.15, 14.15 ja 16.15

Janakkalan miekka ja muita aarteita – esillä vain tapahtumapäivän ajan

Tarjolla kakkua ja kahvia.

Teemaopastuksia tasatunnein.

Brilliant! – ja Sibelius. Jokainen nuotti pitää elää –näyttelyt avoinna




ja:

Janakkalan miekkamiehen miekat


"Kalevalaisten Naisten Liitto ja Kalevala Korun Kulttuurisäätiö Janakkalan miekkamiehen miekkojen kulttuurikummeiksi

Kalevalaisten Naisten Liitto ja Kalevala Korun Kulttuurisäätiö ovat Kansallismuseon ensimmäiset kulttuurikummit. Yhdessä he rahoittavat kokonaisuudessaan miekkojen konservoinnin kesäkuussa 2017 avautuvaan Tampereen Vapriikin suurnäyttelyyn. Janakkalan miekkamiehen miekat ovat Vapriikin jälkeen nähtävissä Kansallismuseossa ja Hämeen linnassa.

Janakkalan miekkamiehen hauta on Suomen arkeologian ja historian kannalta ainutlaatuinen kokonaisuus. Metallinetsinharrastajien löytämien esineiden, padansangan, kirveen, miekan säilän osan ja keihäänkärjen, vierestä paljastui Museoviraston kaivauksissa haudan kuvio. Haudasta löytyi vainajan pääkallo, luurangon hauraita luita ja maatuneiden arkun reunalautojen jäännökset. Vainajan viereen oli laitettu kaksi miekkaa päällekkäin. Ylempi, säilästä katkennut miekka on viikinkiaikainen, ja sen alla on harvinaisen pitkä ristiretkiaikainen ratsumiehen miekka.

Radiohiiliajoituksen perusteella miekkamies on menehtynyt noin 1300 jaa., ja vainajan päälle asetetut saattoesineet olivat peräisin ajalta noin 1000 jaa. Poikkeuksellista löydössä on se, että kyseessä on vain yhden vainajan hauta, johon oli asetettu vanhemmasta, viikinkiaikaisesta polttohaudasta tuotuja esineitä.

Toinen hautaan liittyvä erikoisuus on se, että siinä yhdistyvät pakanalliset ja kristilliset hautaustavat. Miekkamiehen haudanneet ihmiset eivät olleet hylänneet pakanalliseksi tulkittua esineellistä hautaustapaa, vaikka vuoden 1300 aikoihin kristinusko oli jo saapunut vaikutteineen ja tapoineen Hämeeseen. Hauta on myös ainutlaatuinen esimerkki siirtymästä esihistoriallisesta ajasta historialliseen aikaan.

"


Janakkalan miekkamies sosialistisessa mediassani ja muuala:





Kolmipäinen kotka:



Jomalan Jettbölen ihmissyönti:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.