torstai 7. joulukuuta 2017

Minun itsenäisyyspäivänä: Suomi 100 6.12.2017

Tähkäpäiden yllä täysikuu - tai ei aivan, vaan kolme neljäsosaa kuuta Linnunlaulun yllä, lähinnä kauniiden, graafisten kaislojen. Helsingissä itsenäisyyspäivänä. Aloitin teatterilla, matineassa KOM-teatterin Mustarastas. Eeva Soivion koskettava monologi Ruotsinlaivalla kadonneesta veljestään. Sitten kaamoksessa pimeässä loisti valo, valot Oopperan yllä ja ihan taivaallakin. My independence day 6th of December celebration of Finland´s 100th year of independence. In theatre. In nature. In the sky.

En ole tippaakaan isänmaallinen ihminen, olen enemminkin äitimaallinen ihminen, rakastan meidän kivikautista järveämme, jonka ympärillä on pyörinyt ihmisiä tuhansien vuosien ajan - ennen kuin patriarkaatti piirsi kartoille viivat ja halusi sotia helkatin typerien uskontojen vuoksi, sekä ryöstää muiden aarteita kuten fossiilista polttoainetta. Kunnioitan rauhaa, niin pesimärauhaa kuin rauhaa ihmistenkin välillä. Sota oli vaikea asia, josta ei puhuttu suvun vanhempien miesten kanssa. Osa heistä näki vieläkin painajaisia.











Minun itsenäisyyspäiväni: Suomi 100 6.12.2017 lukemattomissa tviiteissäni myös ironiaa:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti