Pirut, paholaiset ja muut riivajat 31.01.2016; Kansallismuseo täyttää 100 vuotta!

Kansallismuseo täyttää 100 vuotta! Pirut, paholaiset ja muut 31.01.2016 mutta myös parat ja auttajat, kyllä nyt kirnutaan, uuh, peipi. Tässähän ollaan kuin tienhaarassa Robert Johnson " moottoriteiden 61 ja 49 risteyksessä Clarksdalessa " wikipedia   © Satu Ylavaara Photography 31.01.2016:

kopio keskiaikaisesta kirkkomaalauksesta, Lohjan kirkosta

aihe tai alkuperäistä työtä käytetty myös Karjanhoidon varhaishistoriasta kootussa kirjassa Voita, villaa ja vetoeläimiä

Mikael Toppelius: Paholainen kiusaa Kristusta, 1756.

 Täl seiso(s) Bälsebubb. Vinttikamarin ovi Maarian Prusin talosta 1794

eli täsä on ilmeisesti oven etupuoli

Lue lisää: Vinttikamarin ovi Maarian Prusin talosta 1794 Kansiksen sivulta:
"Ovi on tyypiltään melko ajatonta mallia. Se on 123 cm korkea ja 79 cm leveä, kahdella poikkipienalla varustettu. Toinen rautaisista saranoista puuttuu ja lukon kohdalta puu on käytössä kulunut. Ensi silmäys oveen kertoo sen todennäköisen maalaamisvuoden, 1794. Lisäksi oveen on maalattu ihmisiä ja rakennuksia sekä toiselle puolelle maalarin nimi, Mats Simonson. Lähemmin tarkasteltuna kuvista nousee kiinnostavia yksityiskohtia: sotilaita, joista yksi pokkuroi toista, oikealla punalakkinen, piippua polttava merimiespukuinen mies, lasi kädessään. Miekkaa ja kirjettä pitelevän sotamiehen sivuilla ovat C-peilimonogrammi sekä luku 12, alapuolella nimikirjaimet M.S.P. (Mats Simonson Prusi?) Sotams (sotamies?) sekä vuosiluku 1804. Keskellä alhaalla pari rautaa takovaa seppää ja ylimmän rakennuksen piipun vierestä löytyvä musta hahmo, kirves ja suti kädessään vaikuttaisi nokikolarilta. Oven toisella puolen seisoo kahleissa oleva piru, jota yksi sotilas ampuu takaapäin, toinen tökkii seipäällä. Sarvipään edessä hyppii koira ja takana lukee: Täl seiso(s) Bälsebubb. "

ja: "Entäpä mitä tulee oven toiselta puolelta löytyvään "Bälsebubiin". Mitä 17-vuotiaan Mats Simonsonin mielessä liikkui, kun oli tarve maalata "piru seinälle" (tai oveen)? Kuvat paholaisesta ovat olleet vuosisatoja käytettyä symboliikkaa niin kristillisessä kuin maallisessakin taiteessa. Variaatioita on monia, mutta usein paholainen on kuvattu samoin kuin oheisessa ovessakin: pukin sorkat ja sarvet, suipot korvat sekä pitkä häntä ja nenä. 1700-luvun lopulla vielä uskonto ja uskomukset olivat arkipäivää ja voi vain arvailla missä määrin paholainen on vaikuttanut Prusin talon elämään. Oven kuvassa kohtalo on määrännyt Bälsebubille käyvän näin.

Anna-Reetta Rikala  "

Öljyväri kankaalle, 76x100 cm

© Satu Ylavaara Photography 2016